1.4.2015-12.4.2015
Kun reissua oli enään pari viikkoa jäljellä, alkoi ajatukset jo kääntymään hieman kotiin päin ja ”surutyö” reissun päättymisestä käynnistyi alitajunnassa. Vaikka reissua olisi voinut mieluusti vielä jatkaa, aiheutti kotiinlähtöpäivän lähenemisen tiedostaminen sen, että hieman jo odottikin pääsyä tuttuun ja mutkattomaan kotimaahan.
Loppureissuun oli suunniteltu vielä visiittiä jollekin Etelä-Thaimaan saarista joilla ei olisi vielä käyty, mutta skippasimme tämän suunnitelman ja ajattelimme mennä helpommalla kaavalla ja suuntasimme tutulle Koh Lantalle. Suunnitelma toteutettiin vieläkin tutummalla kaavalla ja ekaksi pysähdyspaikaksi otimme Lanta @home hotellin josta käsin kipaisimme skopalla kartoittamaan mistä saisimme sopivasti uima-altaallisen majapaikan. Kun edellisreissulta hyväksi havaittu Klong Nin Beach Resort tarjosi vielä 100b halvemmalla huoneen kuin edelliskerralla, niin se oli siinä sitten loppuloma.
Lähtiessämme Lanta @homesta, antoi he meille vielä pienen lahjan muistoksi. Ja kun kyselin mikä olisi hyvä taksa jota tuktuk kuskille kyydistä seuraavaan hotelliin ehdottaisin, niin omistaja sanoi että ”hold your horses”, he voivat heittää, kunhan ukko saapuu kauppareissultaan pian takaisin. Tätä voi kutsua hyväksi asiakaspalveluksi! 🙂
Loppuloma meni lähinnä kiireettömyyden maksimoinnissa. Siinä välissä hieman mopoiltiin, shoppailtiin jotain tuliaisia, käytiin herkuutelemassa hyvässä kahviossa (useasti), sekä T kävi joissain hieronnoissa ynnä muissa fixauksissa. 😉 Oikein uimalla uintiakin tuli harrastettua suht aktiivisesti hotellin altaalla ja jokunen lenkkikin tuli tehtyä.
Muitakin ratoja käytiin bongailemassa ja joissain sai olla ihan keskenään. Lantalla rannat hiljenee etelään päin mentäessä, osa tosiaan lähes autioita.
Klong Nin Beach Resortin ravintolaa piti ehkäpä maailman ystävällisin ja hyväntahtoisin pariskunta johon ollaan ikinä missään törmätty. He asuivat askeettisesti pikkiriikkisessä ”bunkkerissa” baaritiskin takana ja painoivat pitkää päivää aamu kuudesta iltamyöhään niin kauan kuin asiakkaita riitti, seitsemänä päivänä viikossa. Tästäkin huolimatta aina äärettömän ystävällisiä ja huomaavaisia vaikka pakostikin täytyi olla väsyneitä.
Monella loman pääagenda on rusketuksen hankkiminen. Puolessa vuodessa sitä saa hieman väriä pintaan, halusi tahi ei. Säästetään teidät kaikkein pahimmilta ”loman loppu hassuttelukuvilta”, mutta tässä loppukevennyksenä vielä mitä viivan alle jä brunan määrässä mitattuna. 😉
-M- & -T-
lamoog