25.10.2014-31.10.2014
Otsikon paikoissa yövyimme kussakin kahden yön verran, eli semmoinen nopea piipahdus vain tehtiin kuhunkin. Mutta tässä lyhykäisesti näistä kaikista yhdessä postauksessa.
Rayongiin siis saavuimme edellisessä artikkelissa kuvailtuun tapaan ja täällä oli tarkoitus ollakin vain hetki. Semmonen välipysähdys ennen Koh Sametia ettei tarvinut yhdellä kertaa sinne saakka päästä Koh Koodilta saakka. Toki alustavissa suunnitelmissa oli tarkoitus myös piipahtaa Mae Phimillä, josta oli kuultu positiivistä jo ennen matkaamme ja joka oli Rayongin nurkilla. Tein (M) sinne yksisteni päivän mittaisen excursion skopalla tsekatakseni majapaikan meille. Paikka oli ”ihan kivan oloinen”, mutta ei sen enempää houkutellut matkustaa sitä sen paremmin tutkimaan, joten skippasimme sen, kun ei olisi mitään uutta tuskin antanut.
Rayongissa, huudeilla jossa asustelimme, oli todella Thai meininki. Yhteistä kieltä löytyi harvoin, mikä oli ihme, koska siellä oli kyllä jokusia isompiakin hotelleita. Turisteja ei taidettu meidän lisäksi kyllä nähdä muita, ehkä myöhemmin talvella olisi näkynytkin. Mutta koska hotellimme Hub De Leaf oli kiva, niin päätimme olla toisenkin yön ja jatkaa sitten vasta matkaa.
Aikamme kuluksi pörrättiin hetki ostarillakin ja ”sorruttiin” ekan kerran reissulla länkkärimättöön, eli Mäkkäriin! Suomessa en tiedä onko, mutta täällä mäkkärissä oli Tupla Big Mac, jonka isäntä tietty otti – Kieltämättä maistui hyvälle! Jälkkäriksi käytiin vielä jädellä Swensen’s:llä, aika bueno!
Hyvät oli jädet…
Rayongista kulkee lautat Koh Sametille, se oli siis seuraava etappi. Netistä ei olikein löytynyt kovin edukasta majoitusta sinne, mutta yksi löytyi joka sopi nipin napin matkabudjettiimme ja sen varasimme kahdeksi yöksi. Virhe!
Merenneitopatsas nousee vedestä Koh Samuin laivalaiturin päässä.
Paikalle kun päästiin niin huone oli kyllä aika karmea. T keräili itseään aika kauan huoneen nähtyämme, mutta kyllä me sinnillä se pari yötä siinä oltiin, vaikka se olikin aika törky. Oltiin siis vilkkaimmalla rannalla, Saikaew biitsillä. En suosittele jos ei satu pitämään koko aikaa pärisevistä vesiskoottereista ja banaanivene kyydityksistä. Ei ollut meille toi paikka.
Käppäiltiin kuitenkin paljon ja toisena päivänä melkein saaren eteläisimmälle rannalle saakka, jossa päivämme vietimme. Siellä olisi hyvin voinut ollakin jonkun päivän, mutta tällä kertaa Koh Samet ”ei saanut toista mahkua”, vaan päätimme jatkaa taas matkaa noiden kahden yön jälkeen kohti Pattayaa.
Pattaya City
Rayongista, suoraan satamasta, minibussilla siis pattikselle. Nyt oli järjissään oleva kuski, matka taittui rauhallisemmin ja hotellimme pihaan asti. Taas oli siisti ja suht edullinen kaupunkihotelli, Chitra Villa.
Pattaya valittiin etapiksi siitä syystä että näemme kerran mitä tämä paljon puhuttu Pattaya oikein on. Illalla lähdimme katselemaan paikallista yöelämää Walking Streetille, jossa oli vilskettä jos jonkin moista.
Pattayan Walking Street
Pingis tuntuu olevan näillä nurkilla todella suosittua, ihan jatkuvasti joku tuli kysymään että lähdettäiskö katsomaan – hullua! 😉 Ei kuitenkaan tehty tutustumismatkaa tähän ”Pattayan kansallispeliin” vaan tyydyttiin pyörittelemään silmiä katutasolla. 🙄
Pattaya – ehkä vähän tuhma!
Pattis näytti meille vain tämän tunnetumman puolensa, mutta kuulemma Pattaya on ihan mitä kukin haluaa, ei pelkästään tyttöbaareja. Rantakohteeksi tätä ei kuitenkaan tekisi mieli suositella, mutta kaikkea muuta löytyy. Meille pikavisiitti oli riittävä opintomatka tähän kaupunkiin – jatketaan matkaa…
-M- & -T-