18.12.2014-2.1.2015

Nolompi homma on se, että blogi laahaa jo kuukauden jäljessä, mutta selityksenä ompi se, että on menty sellaista haipakkaa paikasta toiseen, että ei ole ollut aikaa päivitellä blogia, muuta kuin Instragamin ja reittikartan osalta. No, koitetaas nyt taas edes pykälällä nytkäyttää tätä eteenpäin.

Koh Taolle matkustettiin Lomphrayn katamaraani pika”veneellä” joka oli kuoppaisin merimatka ikinä! Aikamoista röykytystä on kun tuollainen pieni laiva/iso vene hyppii allokossa 50km/h ottaen vuoron perään vauhtia aallon pohjalta ja vuoroin harjalta. Kauas ei rannasta päästy kun suuri osa matkustajista istui oksennuspussit korvista roikkuen ja odotti että 1,5h merimatka olisi pian ohi. Meillä T hoiti pussien täyttämisen ja M ”nautti” vuoristoradasta. Seuraavaa merimatkaa varten hommattiinkin sitten jo ”hyvinvointipillereitä” T:lle 😉 .

 

Eka viikko oltiin varattu hieman syrjäiseltä rannalta (Sai Daeng Beach) ja hankalan tien päästä, Coral View Resortista. Paikka oli hieno ja rauhallinen, suoraan edessä oli Shark Island, jossa olisi voinut bongata haita, mutta sinne ei päästy snorklaileen merenkäynnin vuoksi. Omalta rannalta pääsi kyllä muuten snorklailemaan ja näkemään semikauniita koralleja ja kaikenmoisia kaloja.

Meidän lahti rantabaarista katsottuna. Taustalla näkyy Shark Island.	Pääsääntöisesti aallot oli vain merellä, mutta tuli ne joskus meidän lahdellekin.
Hotellikoira. Hauska epeli jolla oli takajalat hieman etujalkoja pidemmät, joten oli semmoisessa vauhdikkaassa etukenossa. Ilmeisesti joku vinttikoira oli päässyt astumaan mäyräkoiraa – ja nimenomaan näin päin…

Koska rannalla oli vain pari majoitusliikettä meidän hotellin lisäksi, niin mikäli halusi vaihtelua näiden ruokatarjontaan, piti lähteä hotellilta jollekin muulle rannalle. Meillä oli koko viikon skopa vuokralla, joten ei ollut ongelmaa kuljeskella muualla, mutta jyrkkä mäki hotellilta antoi mukavasti haastetta kulkemiseen, kakspäällä ajamisesta oli kiellot, mutta ei (meidän uusikaan) skopa olisi kyllä kahta päälle vienytkään. Paikka oli kyllä muutoin oivallinen ihan vaan rentoutumiseen ja pois kaikesta hälinästä.

Meidän skopa. Taolla skopat on pääosin näppylärenkaisia, silti meni kerran rengas. Taolla kannattaa olla tarkka skopaa vuokratessa koska huijareita on tuolla paljon. Selvitä ennen vuokrausta vuokraamon luotettavuus!

Tästä voi hieman päätellä tien jyrkkyyttä, kun huomioi että tuonne alas on tietä myöden ehkä 300-400 metriä matkaa. Viereen oli tekeillä uusi hieman loivempii vaihtoehto.

Toinen viikko oltiin sataman lähellä olevassa kylässä (Mae Haad Bay) jossa ei mitään sanottavaa rantaa ollut juuri kohdalla, mutta muita palveluita oli kaikkea mitä tarvitsi. Täältä kuljettiin sitten iltaisin syömään useesti Sairee Beachille joka oli semmosen parin kilsan kävelymatkan päässä. Sairee onkin se Koh Taon hulinakeskus ja paikka jossa esim. sukellusliikkeet valtaosin sijaitsee.

Brittinuoria muistettiin Saireella tällaisella plakaatilla heidän surmapaikallaan. Paikalla oli juuri myös joku muistotilaisuus.

Taolla hujahti niin Joulu kuin Uusivuosikin niin ettei melkein huomannutkaan, eletiin vaan niinkuin muutoinkin. Uutta vuotta oltiin hieman juhlimassa Saireella, missä olikin väkeä rannan täydeltä.

Vuoden viimeinen auringonlasku	Melkosia jöötejä olis saanut kadulta hommattua jos olisi halunnut paukutella.
Iskän ja äiskän Uudenvuoden drinksut 😉

 

Muutoin kierreltiin ympäri saarta ja käytiin eri rannolla katsastamassa paikkoja. Vesileikit eli snorklailu ja uinti oli toisinaan hieman haasteellista merenkäynnin vuoksi, mutta yhdelle järjestetylle veneretkelle lähdettiin ja siellä päästiin muutamaan hieman suojaisempaan poukamaan ihmettelemään vedenalaista maailmaa.

Koh Naang Yuan. Tämä maisema on kaikissa koh Taota käsittelevissä julkaisuissa takuuvarmasti.	Kaloja,
Kaloja,	Merimaggara näppylöillä,
Simpukka tms,	ja pälyilijät ite.

 

Koh Tao on saari missä ei ole sanottavia yksittäisiä ns. ”The nähtävyyksiä”, mutta sen luonto itsessään ja varsinkin vedenalainen sellainen on saaren vetonaula. Sukellus etenkin on täällä se juttu ja alan yrityksiä onkin saari väärällään. Mutta löytyy sitä maisemaa maan päältäkin. Saari on täynnä suuria kivilohkareita (joiden alkuperää en onnistunut vielä selvittämään) jotka tekee maisemasta hulppeen pelkästään niiden vuoksi muodostaen jos jonkinmoisia ”toteemeita”

Maisemaa mereltä.	Koh Taolle tyypillistä lohkareikkoa hotellitiemme varrelta.
Luonnon portti eräälle hotellille. kuinka se luonto on tiennyt etukäteen että joskus sinne vielä rakennetaan hotla jonne tuosta voi kulkea…	Kiva polku Freedom Beachille. Pitkät pätkät tällaista kapeaa siltaa.
Sai Nuan Beach. Mahtava pikkubiitsi joka löydettiin vasta loppulomasta. Tai oikeastaan näitä oli kaksi saman nimistä 1&2. Oli pienehkön patikoinnin päässä, mutta kannatti kävellä, vielä vikana päivänä uusiksi.	Käärmes eväällä. Oli onnistunut pyydystämään isohkon gekkon ja nieleskeli sitä tien poskessa kun ajeltiin skopalla kylille.
Tuijotuskisa hämpin kanssa.

 

-M- & -T-